Istoria

Istoria

Inisiativa hodi harii sentru mosu banhira Timor presiza servisu referénsia nian ida iha área reabilitasaun ho objetivu atu fó resposta ida ne´ebé efisiente ba ema sira ne´ebé ho defisiénsia nia nesesidade.

Nune´e, iha loron 14 fulan Abril tinan 2005, Assert hetan inaugurasaun ho prezensa husi Señor primeiru ministru Mari Alkatiri, no Representante Rejional Sudueste Aziátiku no Pasífiku, Rainer Guetler, ho objetivu importante ida atu hodi hatan ba nesesidade defisiénsia sira nia atu asegura prestasaun servisu sira ba apoiu ne´ebé espesiál, iha nível terapeutiku, fizioterapeutiku, sosiál no akadémiku.

Foin hahú funsiona hanesan organismu ida, maibé durante IV governu konstitusionál nia ukun, estabelese figuriñu jurídiku tranzisaun ne´ebé ASSERT sai nu´udar Instituisaun Públika, ho naran CNR halo parte hosi Ministériu Solidariedade Sosiál hahú hosi loron 1 fulan Janeiru tinan 2014. Figuriñu ida ne´e tuir Dekretu-Lei n.º 37/ 2012, husi loron 1fulan Agostu.

Bainhira kliente aumenta tan tenke halo tan instalasaun mós ba modelu atendimentu sira-nian. Atu nune´e, Sentru harii no arranje material ba ofisina Ortoprotezia, kadeira rodas no mós sala ida ba terapia koalia atu promove no dezenvolve servisu reabilitasaun oioin, ho servisu hamutuk husi finanseiru no tekniku ho MSS no parseiru dezenvolvimentu sira, liuliu União Europeia, Cambodja Trust, CBM/UE, JICA, AusAid, Ordem Malta nian, governu husi Kanadá, Nova Zelândia no Embaixada Inglatera nian.     

Nune´e, iha fulan Marsu hosi tinan 2013 inaugura edifísiu foun hodi harii departamentu/ofisina kadeira roda. Hanesan infraestrutura ne´ebé besik edifisiu principal CNR atu hodi troka ba edifisiu ida uluk ne´ebé hala´o iha edifísiu principal nia laran.

Inaugurasaun ba edifísiu foun ida ne´e embaixada Japaun maka halo atu hodi hala´o misaun no asaun hodi ajuda CNR parte infraestrutura moderna no multifunsionál, hodi garante kualidade ida ne´ebé ekilíbriu no sustentabilidade.

CNR halibur espesialista hosi área fizioterapia, ortoprotezia no terapia okupasionál atu hodi hala´o abordajén multidixiplinár ida ne´ebé optimiza kuidadu prestadu atu hodi reforsa rezultadu ne´ebé hetan.

Hosi sorin seluk, haree mós ba instalasaun moderna no ekipamentu ba diagnóstiku no terapeutiku, hodi hetan ekipamentu estruturante no hodi troka hirak ne´ebé antigu no operasionál ne´ebé la uza ona.

Rezultadu ida ne´e tambá esforsu hosi parte hotu i transversal hanesan Ministériu Solidariedade sosiál no parseiru ho doador oioin. Liuhusi servisu hirak ne´e maka sentru bele mantén nafatin kualidade no inovasaun.

Hahu hosi tinan 2013, CNR habelar liu tan nia área intervensaun no públiku alvu ba distritu sira maka hanesan Same no Ermera. Iha tinan 2014, ho servisu ne´ebé desentraliza, ekipa multidixiplinár hosi sentru hanoin hodi halo intervensaun iha munisípiu Ainaro no Oecusse.

Prestasaun servisu ka apoiu ba kliente sira iha munisípiu hirak ne´ebé temi ona ne´ebé ekipa multidixiplinár maka hala´o ho objetivu atu halo levantamentu, avaliasaun no atendimentu ba ema sira ne´ebé ho defisiénsia. Ekipa ne´e mai hosi elementu hotu ne´ebé integra iha kada departamentu iha CNR nia laran, maka hanesan, Departamentu Servisu Asistensiál. La kleur tan, CNR hakarak atu apoiu efetivu iha ne´ebé bele to´o mós ba munisípiu sira seluk.

Iha sínteze, CNR kontinua hala´o ninia atividade liuhusi rigór profisionál no akompañamentu ne´ebé personalizadu ba sira-nia utente hotu-hotu.

Oras ne´e, diresaun husi CNR maka asegura husi diretór-Jerál, Verónica das Dores, ne´ebé koadjuvadu husi subdiretór sira, Nazário S. da Silva no Alexandre Morais.